Varkausrikokset

Tämänkertaisessa artikkelissa käsitellään varkausrikoksia. Varkauteenhan syyllistyy se, joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta. Määritelmä on edellä kuvatulla tavalla varsin yksinkertainen: varkausteon täyttymiseksi täytyy tapahtua anastusteko, joka kohdistuu toisen hallussa olevaan omaisuuteen. Jos anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, syyllistyy kavallukseen. Samoin kavallukseen syyllistyy se, joka anastaa löytämäänsä tai muuten erehdyksen kautta haltuunsa saamiaan irtainta omaisuutta. Näin ollen vanha viisaus ”löytäjä saa pitää” ei ole sellainen ohjenuora, jota kannattaisi ainakaan varauksetta noudattaa. Kavalluksesta kuitenkin tarkemmin ehkä joskus myöhemmin jossain toisessa artikkelissa, rajataan se enemmälti pois tästä esityksestä. Perusmuotoisesta varkaudesta rangaistusasteikko on sakkoa tai vankeutta korkeintaan yksi vuosi ja kuusi kuukautta.

Kuten useimmissa muissakin rikoksissa, myös varkaudesta on olemassa törkeä ja lievä tekomuoto. Käsitellään aluksi niistä ensimmäistä. Varkaudesta tekee törkeän se, jos

1) anastamisen kohteena on erittäin arvokas omaisuus,

2) anastamisella aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa,

3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen rikoksen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa,

4) rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten ampuma-aseella, räjähdysaineella taikka muulla näiden kaltaisella vaarallisella välineellä tai

5) rikoksentekijä murtautuu asuttuun asuntoon

ja varkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä

Ensimmäinen kriteeri (erittäin arvokas omaisuus) on tarkoittanut aiemmassa oikeuskäytännössä n. 5.000 euron ylittävän arvoista omaisuutta, joskin tämä määrä on viimeaikaisen käytännön perusteella menossa tuntuvasti ylöspäin. Esimerkiksi ratkaisussa KKO 2019:46 on katsottu, että 9.500 euron arvoinen moottoripyörä ei ole tässä tarkoitettu erittäin arvokas omaisuus. Ratkaisun perusteluista on pääteltävissä, että raja menee nykyään huomattavasti yli 10.000 eurossa. Varkauden yhteydessä aiheutunut suuri kokonaisvahinko (esim. murtovauriot) voi tehdä varkaudesta törkeän, vaikka edellä sanottu raja anastetun omaisuuden osalta ei ylittyisikään.

Toinen kriteeri on harvinaisemmin soveltuva ja linkittyy osin yhteen kolmannen kriteerin kanssa. Kokemukseni mukaan ne soveltuvat törkeän varkauden kvalifiointiperusteena verrattain harvoin. Kaiketi kyseeseen voisi tältä osin tulla esimerkiksi puolustuskyvyttömään ja varattomaan vanhukseen kohdistuva varkausrikos.

Neljäs kriteeri on niin ikään harvinainen. Kun varkaus erotetaan esimerkiksi ryöstöstä ja kohdistuu yksinomaan omaisuuteen eikä varkaudessa kyseeseen tule väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen, esimerkiksi ampuma-aseen käyttö varustautumisena tekoa varten tulee kyseeseen verrattain harvoin. Sen sijaan räjähdysaineen käyttäminen on mahdollisempaa varkausrikoksen toteuttamiseksi, joskin silloin epäilemättä useimmiten täyttyy myös ensiksi listattu kvalifiointiperuste.

Viides kriteeri on käytännön elämässä selvästi yleisin kvalifiointiperuste. Kaikki asuttuun asuntoon kohdistuvat murtautumiset ovat lähtökohtaisesti törkeitä varkauksia, mikäli myös kokonaistörkeysarvostelu täyttyy. Tällöin ei ole merkitystä, vaikka saalis jäisi yhteen kymmenen euron viinipulloon. Selvyyden vuoksi todetaan vielä, että myös esimerkiksi luvatta haltuun saadulla avaimella tapahtunut luvaton tunkeutuminen asuttuun asuntoon on korkeimman oikeuden linjaamalla tavalla tässä tapahtunutta murtautumista. Samoin on linjattu, että noin viiden metrin korkeudella olevan tuuletusparvekkeen lukitsemattomasta ovesta tunkeutuminen oli tässä tarkoitettua murtautumista.

Kokonaistörkeysarvostelussa otetaan huomioon tekijän suunnitelmallisuus (vaikkapa varustautuminen murtovälineillä), tekijöiden lukumäärä ja muut teon olosuhteista ilmenevät tekijän syyllisyyttä korostavat seikat. Toisaalta ensimmäisen kriteerin ollessa käsillä varkaus saattaa omaisuuden edellä sanottua huomattavasti korkeammastakin arvosta huolimatta tulla arvioitavaksi vain perusmuotoisena varkautena, mikäli kyse on ollut esimerkiksi yllättäen avautuneesta poikkeuksellisesta tilanteesta. Näin ollen puolustuksena vanha sananlasku ”tilaisuus tekee varkaan” saattaa joissakin tilanteissa olla yllättävänkin toimiva.

Toisaalta esimerkiksi asuttuun asuntoon kohdistuvat murrot tulevat varsin harvoin rangaistavaksi perusmuotoisena varkautena, vaikkei sekään aivan mahdotonta ole. Yleensä kokonaistörkeysarvostelu kuitenkin niissä tilanteissa täyttyy.

Törkeästä varkaudesta voidaan tuomita vain vankeutta, asteikon ollessa neljästä kuukaudesta neljään vuoteen. Tavallinen rangaistus on yleensä n. 4 – 8 kuukauden välillä törkeydestä riippuen. Vuosituomiot törkeistä varkauksista on käytännössä rajattu koskemaan varkauksia, jotka kohdistuvat kymmenien tai satojen tuhansien eurojen arvoiseen omaisuuteen taikka tilanteisiin, joissa törkeitä varkauksia on samalla haastehakemuksella lukuisia.

Varkaudesta on myös lievä tekomuoto, jota sanotaan näpistykseksi. Näpistyksestä tuomitaan silloin, kun varkaus, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Oikeuskäytännössä raja näpistyksen ja varkauden välillä menee omaisuuden arvon osalta noin 500 eurossa. Toisaalta oikeuskäytännön perusteella, jos näpistykseen liittyy vähäistäkään omaisuuden rikkomista anastustarkoituksen saavuttamiseksi (vaikkapa polkupyörän lukon rikkominen taikka juomapakkauksien rikkominen yksittäisen tölkin saamiseksi), tulee teko arvioitavaksi varkautena. Mielenkiintoisena uutena ratkaisuna (2023:32) korkein oikeus linjasi, että suuri määrä näpistyksiä, jotka kohdistuvat samaan asianomistajaan, voivat tulla arvioitavaksi varkauksina. Henkilökohtaisena mielipiteenäni katson, että tämä linjaus on varsin tervetullut. Samaa linjaa on aiemmin noudatettu esimerkiksi sarjapetoksien osalta, jolloin suuri määrä samalla tekotavalla tehtyjä, yksittäisinä ilman muuta lievinä petoksina arvioitavia tekoja on tehnyt niistä kaikista perusmuotoisia petoksia. Arviointi näpistysten osalta perustuu lyhyesti sanottuna siihen, että toistuva tekotapa osoittaa pitkäjänteistä ja toisen omaisuudesta piittaamatonta tekotapaa, jolloin tekoja ei voida enää pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisinä. Linjaus on merkityksellinen erityisesti siksi, että näpistyksistä voidaan tuomita seuraamuksena vain sakkoa, riippumatta siitä kuinka suuri määrä niitä on.

Asianajaja Tapio Hokkanen, 040 826 8326, tapio.hokkanen@lakihhr.fi