Hoitovirhe, vahinko ja korvaus osa 1

Jokaisessa ammatissa työntekijälle sattuu toisinaan lapsuksia. Virheet, virhearvioinnit ja lievä huolimattomuus kuuluvat elämään osana ihmisyyttä, mutta tietyissä ammateissa yhdenkin virheen seuraukset voivat olla korostuneen vakavia. Kun virheen seurauksena on henkilön terveydentilan mahdollinen pysyvä heikkeneminen tai pysyvä vamma, nousee virheen arvo mittaamattoman suureksi ainakin vahingosta kärsivälle osapuolelle.

Henkilövahingon kokenut potilas voi vaatia kärsimänsä vahingon perusteella korvausta esimerkiksi kivusta, särystä, tilapäisestä ja pysyvästä haitasta sekä vahingosta aiheutuneista hoitokuluista. Kyse on vakuutuskorvauksesta, jota myönnetään vahingonkorvausoikeudellisin perustein. Korvaus perustuu siihen, että kaikkien terveydenhuoltoa harjoittavien tahojen on vuonna 1986 annetun ja tällä hetkellä uudistustyön alla olevan potilasvahinkolain mukaan oltava vakuutettuja potilasvahinkojen varalta. Potilasvahinkoja korvataan vuosittain hieman vajaa 2400 noin 8000 hakemuksen perusteella. Potilasvahinkoasioita käsittelee oma niihin erikoistunut toimielin – potilasvahinkokeskus. Potilasvahinkokeskuksen verkkosivulta osoitteessa www.pvk.fi löytyy kaavake, jonka voi täyttää itse hoitovirheen tapahduttua. Potilasvahinkokeskuksen päätökseen tyytymätön voi saattaa asiansa potilasvahinkolautakuntaan, joka itsenäisenä ja riippumattomana lautakuntana antaa asiassa ratkaisusuosituksen tai lausunnon. Nämä suositukset ja lausunnot eivät ole sitovia, mutta usein ohjaavat potilasvahinkokeskuksen päätöksentekoa.

Potilasvahinkokeskus ei kuitenkaan ole ainoa reitti, sillä vahingonkorvausta voi vaatia myös suoraan vahingonkorvauslain nojalla käräjäoikeudessa, joka niinikään voi pyytää potilasvahinkolautakunnalta lausuntoa. Järkevin vaihtoehto useimmassa tapauksessa on kuitenkin ensin mainittu eli potilasvahinkokeskuksen ja potilasvahinkolautakunnan kanssa asiointi. Kielteinen korvauspäätös ja ratkaisukehotus/lausunto ei nimittäin merkitse asian olevan loppuun käsitelty, sillä näiden jälkeen voidaan vielä aloittaa tuomioistuinprosessi toimivaltaisessa tuomioistuimessa ja edetä aina korkeimpaan oikeuteen saakka. Toki mainittakoon, että useimmiten asiassa saadaan oikeudenmukainen ratkaisu jo mainituissa instansseissa, erityisesti asianmukaisella menettelyllä eli asian huolellisella valmistelulla ja perustelulla.

Korvattava vahinko vai ei?

Onko kysymyksessä potilasvahinkolain tarkoittama korvattava vahinko eli tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sen laiminlyönnistä todennäköisesti aiheutunut henkilövahinko? Kysymykseen haetaan vastausta arvioimalla aiheutuneen vahingon ja sen aiheuttajan välistä syy-yhteyttä, jonka on lähtökohtaisesti oltava yli 50 prosenttisesti todennäköinen. Vahingon tulee olla siis suora seuraus siitä, mitä hoidossa on tehty virheellisesti tai jätetty tekemättä oikein. Seurauksen ei tarvitse olla välittömästi ilmenevä. Määräaika korvauksen hakemiselle on 3 vuotta ja erityisestä syystä 10 vuotta. Vahingon syy-yhteyden laajuudesta mainittakoon hieman karkea esimerkki, jossa liikuntavammana aiheutuneen jänteen repeämisen hoidon yhteydessä tehdyn virheen katsottiin olevan syy-yhteydessä myöhemmin puhjenneeseen masennukseen (PVLtk Dnro 1150/2007). Lisäksi pohdinnassa arvioidaan niin sanottua lisävahinkoedellytystä suhteessa hoidettavaan sairauteen. Tällä tarkoitetaan sitä, miten esimerkiksi diagnoosin viivästymisen aiheuttama lisävahinko vaikutti juuri kyseiseen sairauteen ja sen tyypilliseen kulkuun. Olisiko sairauden kulku ollut vastaava myös ilman hoitovirhettä?

Korvattavaa vahinkoa ei synny mikäli vallitsevasta hoitotavasta ja ammatillisesta taitotasosta ei ole poikettu. Ratkaisevana pidetään sitä, voidaanko olettaa, että kuka tahansa oman erikoisalansa kokenut asiantuntija olisi vastaavassa tilanteessa toiminut toisella tavalla eli tavalla, jolla vahinko olisi vältetty. Vertauskohtaa haettaessa huomioidaan myös resurssit ja olosuhteet tapahtumahetkellä. Jälkiviisautta, eli tapahtumahetken jälkeen saatua tietoa ei ratkaisussa oteta huomioon. Vain ne seikat, jotka hoitavalla taholla oli tosiasiassa mahdollisuus tietää perustavat ne resurssit, joilla terveydenhuollon asiantuntija voi toimia.  Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että terveyskeskuksessa työskentelevältä aloittelevalta lääkäriltä ei voida odottaa samanlaista ammattiosaamista päiväntasaajan seudulta potilaan sisäelimiin koteloituneen loisen aiheuttamien oireiden diagnosoinnissa ja hoidossa, kuin asiaan erikoistuneelta lääkäriltä Auroran sairaalan trooppisten tautien hoidosta vastaavalla infektio-osastolla. Terveyskeskuksessa työskentelevältä lääkäriltä voidaan odottaa kuitenkin huolellista tutkimusta ja sitä, että hän tarvittaessa ohjaa potilaan eteenpäin erityisosaamista tarjoavalle taholle. Huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönti voi tapahtua juuri siinä vaiheessa, kun osaamisen puute korvataan ”tuskin tässä mitään on” -asenteella. Tällöin on poikettu siitä huolellisuudesta, mitä jokaiselta lääkäriltä voidaan odottaa.

Milloin avustajaa tarvitaan?

Oikeudellista apua ei usein tarvita asioitaessa potilasvahinkokeskuksen kanssa. Keskuksen verkkosivut ovat selkeät ja informoivat, eikä vahinkoilmoituksen täyttäminen ole vaikeaa. Siinä vaiheessa, kun potilasvahinkokeskuksen päätös on kielteinen ja oma mielipide päinvastainen, on järkevää tukeutua ammattilaisen apuun. Lakiasiainpalvelu Hokkanen Huovinen & Rantanen Oy tarjoaa ammattiapua sekä juridiikan ja terveydenhuollon rajapinnassa luotettavasti ja ammattitaidolla.