Odotusajan palkka sanktiona lopputilin viivästymisestä

Mikäli työsuhteen päättyessä työsuhteesta johtuvan saatavan, niin sanotun lopputilin, suorittaminen työntekijälle viivästyy, työntekijällä on oikeus viivästyskoron lisäksi odotusajan palkkaan. Tosin sanoen odotusajan palkalla tarkoitetaan rahamäärää (muuta kuin viivästyskorkoa), johon työntekijällä on oikeus työnantajan laiminlyödessä maksaa työntekijälle työsuhteesta johtuvan saatavan työsuhteen päättyessä.

Olennaista odotusajan palkan kannalta onkin, milloin työsuhteesta johtuvan saatavan katsotaan viivästyneen työsuhteen päättyessä. Ratkaisevaa lopputilin maksamisen oikea-aikaisuuden osalta on se ajankohta, jolloin suoritus on tullut työntekijän haltuun eli käytännössä hetki, jolloin suoritus näkyy työntekijän pankkitilillä. Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Työsuhteesta johtuvat saatavat on pääsääntöisesti maksettava työsuhteen päättyessä. Poikkeuksellisesti työsuhteesta johtuvat saatavat voivat erääntyä jo työsuhteen päättymistä edeltävänä arkipäivänä esimerkiksi, jos työsuhde päättyy viikonloppuna. Lisäksi toisen poikkeuksen siihen, että työsuhteesta johtuvat saatavat on maksettava työsuhteen päättyessä, muodostaa tilanne, jossa asiasta on sovittu toisin. Jos asiasta on toisin sovittu, yleensä on sovittu, että työnantaja maksaa lopputilin seuraavan palkanmaksun yhteydessä tai työnantajalle varataan muunlainen loppupalkan laskenta-aika työsuhteen päättyessä. Lopputilin maksamisesta voi olla sovittu työnantajan ja työtekijän välillä työsopimuksessa tai muulla tavalla työnantajan ja työntekijän välillä taikka työntekijän työsuhteeseen sovellettavassa työehtosopimuksessa.

Työntekijällä on oikeus odotusajan palkkaan riippumatta siitä, kuinka suuri osa työntekijän lopputilistä on maksamatta. Oikeus odotusajan palkkaan voi syntyä siis, vaikka lopputili olisi kokonaan maksamatta tai vaikka vain pieni osa siitä olisi maksamatta. Myöskään työstä maksettavan palkan luonteella ei ole merkitystä, kun arvioitaan, onko työntekijällä oikeus odotusajan palkkaan. Kysymys voi siis olla esimerkiksi siitä, että ylityökorvauksia tai työstä johtuvia kulukorvauksia on jäänyt suorittamatta.

Odotusajan palkkana maksetaan täysi palkka jokaiselta odotuspäivältä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Odotusajan palkkaa on maksettava kaikilta odotuspäiviltä, ei pelkästään työpäiviltä vaan myös vapaapäiviltä. Jos siis lopputili maksetaan yhden päivän työsuhteen päättymisen jälkeen, työntekijällä on oikeus odotusajan palkkaan yhdeltä odotuspäivältä. Jos taas lopputili maksetaan kuuden päivän kulututtua työsuhteen päättymisestä (tai sen jälkeen), työntekijällä on oikeus odotusajan palkkaan kuudelta odotuspäivältä. Mitä pidetään täytenä palkkana, vaihtelee erilaisten työsuhteiden välillä.

Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

Odotusajan palkan tarkoitus on, että työnantaja suorittaa työsuhteen päättyessä työntekijälle viivytyksettä kaikki työsuhteesta johtuvat saamiset. Odotusajan palkka onkin sanktio siitä, että työnantaja viivästyy lopputilin suorittamisessa oikea-aikaisesti työsuhteen päättyessä. Työsuhteen päättyessä sekä työnantajan että työntekijän kannattaakin pitää tarkkaan huolta siitä, että lopputili tulee maksettua oikea-aikaisesti.

Roope Raunio, asianajaja

roope.raunio@lakihhr.fi

puh. 050 4910828