Avioehtoon liitetään usein ajatus siitä, että kumppaniin tai avioliiton elinikäisyyteen ei luoteta. Juuri kihlautuneelle pariskunnalle tällainen lähtöasetelma ja siitä seuraava keskustelu voi olla haasteellinen ja epämukava – onhan juuri luvattu olla loppuelämä yhdessä ja mahdollisesti puhuttu perheen perustamisesta. Usein kuitenkaan silloin, kun ollaan kaikin puolin terveitä, tasaisessa elämäntilanteessa ja onnellisia, ei pohdita tilanteita, joissa yhteiselämä kohtaa haasteita tai epätasapuoliselta tuntuvaa kohtelua oikeusjärjestelmän taholta. Pohdintaa ei usein tässä vaiheessa herätä myöskään se, että avioparin ulkopuoliset tahot voivat vaikuttaa aviovarallisuuden ja sen ulkopuolisen omaisuuden määrittelyyn. Pohdin tässä artikkelissa muutaman esimerkin näkökulmasta avioehdon luonnetta ja tarkoitusta yllättävissä tilanteissa. 

Puolison velkaantuminen

Maija avioitui Mikon kanssa yli 10 vuotta sitten. Pariskunnalla ei ole lapsia. Raha-asioistaan molemmat ovat tyypillisesti olleet tarkkoja. Kuitenkin viimeiset kuusi kuukautta Mikolla on mennyt lujaa viikonloppuisin ja välillä viikollakin. Maijalle selviää, että Mikko on alkanut pyöriä kasinoilla ja että Mikko on ottanut pikavippejäkin. Mikko on ollut vauhdikas ja ajatuksissaan lennokas. Lääkäri, jonka vastaanotolle Maija sai Mikon kynsin hampain, sanoi, ettei maanisuuden kriteerit kuitenkaan aivan täyty ja että Mikko on lääketieteellisesti terve. Mikko on vauhdikkuuden huipuissaan uhkaillut jättävänsä Maijan ja lähtevänsä Las Vegasiin suurempien kasinoiden perään. Mikäli avioehtoa ei ole ja pariskunta eroaisi, Mikon pikavipeistä aiheutuneet velat vähentäisivät hänen laskennallisen omaisuuden arvon erittäin alhaiseksi ja Maija voisi päätyä maksamaan tasinkoa Mikolle tämän pelivelkojen vuoksi. Ositusta voidaan joskus myös sovitella tällaisessa tapauksessa. Kyse olisi kuitenkin hankalasta ja raskaasta tuomioistuimessa tapahtuvasta prosessista. 

Avioehdolla voidaan varautua tilanteeseen, jossa puoliso sairauden tai holtittomuuden vuoksi vahingoittaa perheensä taloudellista tilannetta. 

Perheiden yhdistyminen ja oman lapsen etu 

Esko ja Tiina, joilla molemmilla on yksi lapsi aiemmista avioliitoistaan, päättävät mennä naimisiin. Tiinalla on varallisuutta 300 000 € ja Eskolla 50 000 €. Tiina pohtii avioehtoa tilanteessaan sekä itsensä, Eskon että myös lapsensa kannalta. Mikäli avioehtoa ei tehdä ja Tiina ja Esko eroaisivat, siirtyisi lähtökohtaisesti 125 000 € hänen omaisuudestaan Eskolle tasinkona (yhteenlaskettu varallisuus 350 000 jaetaan kahdella = 175 000, mikä on molempien avio-osa, joten Tiina suorittaa tasinkoa niin paljon, että Eskon varallisuus on 175 000).  Mikäli Tiinan omaisuus olisi sidottu pääosin esimerkiksi perheen omakotitaloon, merkitsisi avioero Tiinalle ja hänen perheelleen merkittävää lisävelkaantumista tai kodin myymistä. Perheiden yhdistymistilanteissa kysymys avioehdosta ei siis rajoitu ainoastaan avioliittoon aikovan pariskunnan luottamukseen ja uskoon liiton pysyvyydestä, vaan suojattavien etujen piiriin saattavat kuulua myös jälkeläisten edut, kuten pysyvän kodin turvaaminen ja loppupelissä omille lapsille tarkoitetun perintöosuuden turvaaminen. Mikäli perheen molemmilla vanhemmilla olisi yhtä suuri varallisuus, voisi vanhempien intressinä olla silloinkin vähintään osittainen avioehto esimerkiksi tietyn perinnön pitämiseksi suvussa.

Avioehdolla voidaan turvata uusioperheessä omien lasten jäämistöoikeudellista asemaa. 

Yritysomaisuus 

Yrittäjänä toimiva Oskari ja työssä käyvä Taina ovat solmimassa avioliittoa. Oskarin yritys on alkanut alkukankeuksien jälkeen osoittaa elonmerkkejä ja yrityksen kaksi muuta osakasta vihjaisevat Oskarille, että tämän kannattaisi tehdä avioehto ainakin yrityksen osakeomistustaan koskien.  Ajatus on siinä mielessä järkevä, että avioerotilanteessa Oskarin varallisuus saattaa koostua pääosin hänen yrityksensä osakkeista, jolloin avioero voi merkitä  hänelle myös yrityksen omistajuudesta luopumista ainakin osittain. Elinkeinon ja uran vakava vahingoittuminen erotilanteessa ei kuitenkaan ole kummankaan puolison tahto avioliittoa solmittaessa ja tällainen tilanne voidaan sulkea pois jo ennen avioliittoa. Avioehdosta huolimatta yhdessä hankittu yhteinen omaisuus Oskarin ja Tainan liitossa, kuten talo, kesämökki, auto ja vene ovat yhteisiä ja ne jaettaisiin avioerotilanteessa puoliksi. 

Avioehdolla voidaan turvata elinkeinon ja yrittäjyyden jatkumisen edellytyksiä yllättävissä tilanteissa.

Perintö ja osuus kuolinpesässä 

Anna ja Timo, normaali työssäkäyvä pariskunta, suunnittelevat avioliittoa. Timon vanhempien kuoltua Timosta tulee sisarustensa kanssa kuolinpesän osakas. Kuolinpesän omaisuuteen kuuluu suvussa pitkään ollut suurehko kesämökki, jota ryhdytään käyttämään sovussa Timon ja hänen sisarusten ja heidän perheiden kesken. Myöhemmin Anna ja Timo saavat lapsia ja mökistä tulee koko perheelle rakas kesälomapaikka. Annan ja Timon avioliitto alkaa kuitenkin rakoilla ja eron yhteydessä syntyy riitaa. Kummallekaan puolisoista ei ole kertynyt muuta varallisuutta, sillä lapsiperheen arki on syönyt taloudelliset resurssit. Ositusta suorittaessa Timon avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvoa kasvattaa tuolloin osakkuus kuolinpesässä eli murto-osa omistus perheen kesämökistä. Timo joutuisi joko myymään osuutensa kuolinpesän muille osakkaille, vaatimaan kuolinpesän jakamista tai velkaantumaan selvitäkseen tasingon maksamisesta. 

Avioehdolla voidaan ennaltaehkäistä sellaiseen omaisuuteen kohdistuvat jakovaatimukset, joka ei välttämättä ole yksin omistajan hallussa tai jota ei haluta myydä. 

Muiden kuin aviopuolisoiden vaikutus avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen 

Erilaiset testamentit voivat aiheuttaa seuraavanlaisen tilanteen: Liisa ja Antti saavat molemmat omilta vanhemmiltaan 200 000 € arvoisen perinnön, mutta vain Antin vanhemmat ovat kirjanneet testamenttiin, että Antin puolisolla ei ole avio-oikeutta perintönä saatuun omaisuuteen. Tällöin tilanne avioerotapauksessa olisi se, että Liisa joutuisi maksamaan Antille tasinkoa 100 000 € saamansa perinnön vuoksi. Lopputuloksena Antin omaisuus olisi 300 000 € ja Liisan 100 000 €. Tämä johtuu siitä, että Antin avio-oikeuden alainen omaisuus olisi avioeronhetkellä laskennallisesti 0 €, koska testamentissa oli määrätty ettei Antin perimä omaisuus kuulu avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen. Liisan avio-oikeuden alainen omaisuus olisi 200 000 €, sillä hänen saamassaan testamentissa näin ei ollut määrätty. Samanlainen avio-oikeutta rajoittava määräys voidaan antaa myös lahjan yhteydessä ja henkivakuutuskorvauksen yhteydessä. 

Avioehdolla voidaan tasata epätasapuolisten testamenttisaantojen aiheuttamat avio-oikeuden alaista omaisuutta koskevat varallisuuserot. 

Lopuksi avioehdosta ja sen tekemättä jättämisestä 

Avioehto on jokaisen pariskunnan henkilökohtainen, mutta yhteinen valinta. Se on valinta kummankin puolison taloudellisen turvallisuuden ja itsenäisyyden takaamiseksi. Avioehtoon joskus liitettävä väite siitä, että se sisältää epäluottamuslauseen ikuista rakkautta tai puolisoa kohtaan on sinänsä paikkansa pitämätön, sillä avioehtoa ei koskaan tulla tulkitsemaan tai hyödyntämään avioliiton aikana. Avioehdolla ei siis ole mitään merkitystä avioliiton aikana, sillä puolisot ovat aina oikeutettuja tekemään omaisuudellaan mitä haluavat eräitä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Ilman avioehtoakin eli silloin kuin kaikki omaisuus on niin sanotusti yhteistä, puoliso voi lahjoittaa koko omaisuutensa pois toiselta kysymättä – lukuun ottamatta yhteisenä käytettyä kotia ja kumppanin käyttämiä työntekovälineitä. Tällä pyrin viestimään sen, että avioehdon tekemättä jättäminen ei vahvista puolison asemaa avioliitossa, vaan nimenomaan avioerossa. Avioehdon tekemättä jättäminen on siten yhtälailla avioeroon liittyvä oikeudellinen valinta kuin avioehtokin.

Avioehdon saat helposti www.verkkoasiakirja.com -palvelusta lakimiehen juuri teidän tarpeisiin laatimana edulliseen 99 euron hintaan. Hinta sisältää henkilökohtaisen puhelinneuvottelun, toimituksen, muutostakuun sekä avioehdon rekisteröintiohjeet ja -lomakkeen.