Asianajotoimisto Hokkanen Huovinen & Rantanen Oy

View Original

Pahoinpitelyrikokset

Ruumiillisen väkivallan tekeminen toiselle tunnetaan rikoslain terminologiassa pahoinpitelynä. Perussäännös, eli ns. ”perusmuotoinen” pahoinpitely kuuluu seuraavasti:  

Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Käytännössä ruumiillisen väkivallan tekeminen voi tarkoittaa mitä vain toimintaa, jossa toiselle aiheutetaan kipua tai saatetaan toinen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan taikka muuten vahingoitetaan toisen terveyttä. Tavallisimpia tapauksia ovat tietysti erilaiset lyömiset, potkimiset ja kuristamiset ynnä muut vastaavat, mutta pahoinpitelyyn voi pykälästä ilmenevällä tavalla syyllistyä myös varsinaista väkivaltaa tekemättä, vaikkapa tartuttamalla tahallaan toiseen jonkin tarttuvan taudin.

Rikoslaki tuntee myös pahoinpitelyrikoksen törkeän tekomuodon eli törkeän pahoinpitelyn. Sen rangaistussäännös kuuluu seuraavasti:

Jos pahoinpitelyssä

1) aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,

2) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai

3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Jotta pahoinpitely arvioitaisiin törkeäksi, tulee siis jonkin edellä luetelluista kolmesta kvalifiointiperusteesta täyttyä, minkä lisäksi pahoinpitelyn tulee olla kokonaisuutena arvostellen törkeä. Oikeuskäytännön mukaan pahoinpitely muuttuu helposti törkeäksi ilman kokonaisarvosteluakin, mikäli esimerkiksi maassa makaavaa henkilöä potkitaan päähän. Samoin erilaisilla astaloilla suoritetut pahoinpitelyt menevät helpommin törkeiksi, vaikka kyse ei olisikaan terä- tai ampuma-aseesta. Varsin usein oikeudellinen arviointi ja mielenkiinto pahoinpitelyrikoksissa kohdistuu nimenomaan teon törkeysarvosteluun, mikäli itse tapahtumat ovat jossain määrin riidattomia tai todistelun keinoin todennettavissa. Toisaalta taas esimerkiksi veitsellä lyöminen tai viiltäminen voi helposti tulla arvioitavaksi tapon yrityksenä, mikäli tekijän on täytynyt pitää uhrin kuolemaa tekonsa todennäköisenä seuraamuksena.

Toisaalta pahoinpitely voi olla myös lievä, ja siitä sanotaan rikoslaissa seuraavasti:

Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon.

Käytännössä tönäiseminen tai esimerkiksi avokämmenellä tapahtuva yksittäinen lyönti voi tulla arvioitavaksi lievänä pahoinpitelynä. Vähänkään voimakkaampi väkivalta menee kuitenkin yleensä perusmuotoisen pahoinpitelyn puolelle. Huomattavaa on, että lievänkin pahoinpitelyn edellytyksenä on kuitenkin edes jonkinasteisen kivun tai muun ikävän seuraamuksen aiheutuminen.

Perusmuotoinen ja törkeä pahoinpitely ovat rangaistavia myös yritysasteelle jääneinä tekoina, mutta lievä pahoinpitely ei.

Pahoinpitelyiden rangaistusasteikot ilmenevät edellä kopioiduista rangaistussäännöksistä. Lievästä pahoinpitelystä voi saada vain sakkoja, perusmuotoisessa haitari käytännön elämässä menee sakoista n. puolen vuoden vankeuteen ja törkeässä pahoinpitelyssä tyypillinen rangaistus on 1-2 vuotta vankeutta. Toki törkeässä pahoinpitelystä on mahdollista saada huomattavasti ankarampikin rangaistus, mutta sellainen edellyttää jo varsin raakaa tai pitkäkestoista väkivaltaa, yleensä molempia.

Asianajaja Tapio Hokkanen, 040 826 8326, tapio.hokkanen@lakihhr.fi