Osakeyhtiölain 1 luvun 8 §:n mukaan osakeyhtiön johdon tehtävänä on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Säännöstä ei kannata suoraan sekoittaa osakeyhtiölain 1 luvun 5 §:ssä säänneltyyn toiminnan tarkoitukseen (Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin), vaikka sinällään myös johdon tehtävänä on toteuttaa kyseistä yhtiön toiminnan tarkoitusta, ja lähtökohtaisesti yhtiön etu samaistuu osakkeenomistajien etuun.

Osakeyhtiölain 6 luvun 1 §:n mukaan yhtiön on oltava hallitus, mutta sillä voi olla myös toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto. Yhtiön johdolla tarkoitetaan siis hallituksen jäseniä ja toimitusjohtajaa sekä mahdollisia hallintoneuvoston jäseniä. Tavanomaisissa PK-sektorin osakeyhtiöissä johto koostuu kuitenkin hallituksen jäsenistä ja toimitusjohtajasta, mikäli sellainen on valittu.

Lain mukaan johdon on toimittava siis huolellisesti. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että johdon on toimittava aktiivisesti yhtiön edun mukaisesti. Mikäli jokin tarpeellinen toimi jätetään siis tekemättä, on tällainen laiminlyöntikin huolellisuusvelvollisuuden vastaista toimintaa.

Liiketoimintaan kuuluu kuitenkin olennaisesti epävarmuus, mistä syystä johdon huolellisuutta ei tule mitata pelkästään sillä perusteella, että onko johdon tekemä päätös johtanut yhtiön kannalta hyvään vai huonoon lopputulokseen. Lähtökohtaisesti riittävää on, että johto hankkii hyvän liiketavan edellyttämässä laajuudessa tietoa päätöksenteon tueksi. Huolellisuusvelvollisuus korostuu sitä mukaa mitä suuremmasta riskinotosta tai kauaskantoisemmasta päätöksestä on kyse.

Lain esitöiden mukaan johto toimii riittävän huolellisesti, mikäli 1) päätöksen taustaksi on hankittu tilanteen edellyttämä asianmukainen tieto, 2) tämän tiedon perusteella on tehty yhtiön edun näkökulmasta johdonmukainen päätös ja 3) mahdolliset johdon jäsenten eturistiriidat eivät ole vaikuttaneet päätökseen. Näiden ohjenuorien lisäksi usein jää huomioimatta, että tällaisen riittävän huolellisen päätöksenteon dokumentointiin tulee panostaa. Vaikka johto olisi toiminut päätöksenteossaan huolellisesti, mahdollisessa riitatilanteessa huolellisen toimimisen toteennäyttäminen voi olla hankalaa, mikäli asiasta on olemassa vain johdon oma suullinen kertomus eikä minkäänlaista kirjallista dokumentaatiota.

Osakeyhtiölain 1 luvun 8 §:ssä säädetään myös johdon lojalitettivelvollisuudesta (yhtiön edun edistäminen), joka edellyttää muun muassa sitä, että johdon on asetettava yhtiön ja osakkeenomistajien etu oman etunsa edelle eikä johto voi pyrkiä edistämään vain tiettyjen osakkeenomistajien etua.

Huolellisuusvelvollisuuden rikkominen saattaa johtaa myös vahingonkorvausvelvollisuuteen, mikäli johdon jäsen on tehtävässään huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle vahinkoa.