Asianajotoimisto Hokkanen Huovinen & Rantanen Oy

View Original

Henkirikokset Suomessa

Allekirjoittanut on vuoden tauon jälkeen saavuttanut artikkelien kirjoittamista koskevassa kunnianhimossa sellaisen pisteen, että referoin tällä kertaa Helsingin Yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan henkirikoskatsausta 2020, josta esitän seuraavassa pitkälti suoria lainauksia. Linkki katsaukseen artikkelin lopussa.

Kuka tappaa ja kenet? Katsauksen katsauskausi on 2010-2018. Tuona aikana henkirikoksen pääepäillyistä 88 % oli miehiä ja 12 % naisia. Sekä mies- että naisepäillyt olivat keskimäärin 36-38 vuotiaita. Uhreista miehiä oli 69% ja naisia 31%. Uhrien keski-ikä puolestaan oli 42-44 vuoden tienoilla. Johtopäätöksenä edellä sanotusta voidaan todeta, että usein tekijä on hieman uhria nuorempi. Erityisesti alle 40-vuotiaat miehet surmaavat keskimäärin selvästi itseään iäkkäämpiä henkilöitä, kun taas keski-ikäisten ja iäkkäiden osalta tekijät ja uhrit edustavat yleensä samaa ikäryhmää.

Pääosa henkirikoksen tekijöistä on työikäisiä, mutta vain joka kuudes on työelämässä. Katsauskauden pääepäillyistä 53 prosenttia oli tekoajankohtana työttömänä ja 11 prosenttia varhaiseläkkeellä. Aikuisten uhrien tilanne oli samankaltainen: miesuhreista 58 prosenttia oli joko työttömänä tai varhaiseläkkeellä ja naisuhreistakin pääosa oli työelämän ulkopuolella.

Henkirikoksiin syyllistyviltä ja niiden uhriksi joutuvilta miehiltä puuttuvat usein perhesuhteet. Perheellisten 15 vuotta täyttäneiden miesten henkirikollisuuden keskitasoksi muodostui vuosina 2010–2018 1,8 syyllistä ja henkirikoskuolleisuudeksi 1,2 uhria vuotta ja 100 000 kohti, perheettömillä rikollisuustaso oli 6,0 ja kuolleisuus 6,3. Naisilla tilanne oli jossain määrin toisenlainen. Ajanjaksolla korkein henkirikoskuolleisuus 15 vuotta täyttäneistä naisista oli kolmella ryhmällä: yksinhuoltajilla, avoliitossa eläneillä ja yksin asuneilla. Myös näiden ryhmien henkirikollisuuden taso oli avioliitossa tai vanhempiensa kanssa eläneitä naisia korkeampi.

Rikososapuolille on sukupuolesta ja iästä riippumatta (lapsiuhreja lukuun ottamatta) leimallista päihteiden, erityisesti alkoholin väärinkäyttö. Rikostutkijoiden arvion mukaan katsauskauden henkirikosten aikuisista miesosapuolista 64 prosenttia oli päihteiden väärinkäyttäjiä ja 52 prosenttia alkoholin väärinkäyttäjiä. Naisepäillyistä päihteiden väärinkäyttäjiä oli 60 prosenttia ja aikuisista naisuhreista 34 prosenttia.

Yleisin tekoväline katsauskauden henkirikoksissa (niin miesten kuin naistenkin) oli teräase ja yleisin teräase keittiöveitsi, jota oli käytetty 25 prosentissa rikoksia (56 % rikoksissa käytetyistä teräaseista). Miesten tekemistä henkirikoksista joka neljäs oli tehty ilman asetta, pahoinpitelemällä tai kuristamalla uhri kuoliaaksi. Miehet käyttivät myös ampuma-asetta rikoksissaan selvästi naisia yleisemmin. Erityisesti naisille ominaisia tekovälineitä olivat puolestaan myrkyt ja pehmeät tukahduttamisvälineet.

Kaiken kaikkiaan ajanjaksolla ilmi tulleista henkirikoksista 84 prosentissa epäiltyä vastaan nostettiin syyte ja 70 prosentissa syytetty tuomittiin rangaistukseen. Kahdessa prosentissa rikoksia syyte hylättiin näytön puuttumisen johdosta ja 11 prosentissa epäilty jätettiin syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta.

Raportin mukaan henkirikollisuus poikkeaa Suomessa verrattuna muihin Euroopan maihin juuri keski-ikäisten miesalkoholistien korkealla henkirikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa oleellisesti poikennut vertailumaista (läntisen Euroopan maat).

Henkirikoskatsaukseen voi itse tutustua vaikkapa tuolla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/319479/Katsauksia_41_Lehti_2020.pdf

Sanonta siitä, että tyypillinen suomalainen henkirikos on kahden miesalkoholistin välinen puukotus, pitänee siis edelleenkin varsin hyvin paikkansa.