Suomalaisessa järjestelmässä hovioikeuden antamaan ratkaisuun voi hakea muutosta jättämällä valituslupahakemus korkeimmalle oikeudelle. Korkein oikeus myöntää valituslupia varsin kitsaasti, allekirjoittaneen ulkomuistista mutuileman mukaan noin 5% tapauksista. Silloin kun muutoksenhaku koskee yksinomaan tai pääasiallisesti näytön arviointia, edellä sanottu prosenttiosuus on vielä tuntuvasti pienempi.

En tässä artikkelissa mene sen tarkemmin niihin perusteisiin, joilla korkein oikeus myöntää valitusluvan. Niihin voi perehtyä tarkemmin esimerkiksi edellisiä artikkeleita lukemalla. Tämänkertainen artikkeli keskittyy selostamaan sitä, millä edellytyksillä hyvää hyvyyttään ja tyystin ilman oman edun tavoittelua toimiva asianajaja-rukka voi saada korvausta tekemästään työstä muutoksenhaussa korkeimpaan oikeuteen.

Erikseen korostetaan vielä, että tämä artikkeli koskee niitä valitettavia tilanteita, joissa maksajana on valtio joko asianosaiselle myönnetyn oikeusavun perusteella tai esimerkiksi puolustajan määräyksen tai ROL:n mukaisen asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määräyksen johdosta. Silloin kun päämies maksaa itse, asianajaja voi tietenkin sopia hänen kanssaan ajankäytöstä sekä veloituksesta, eivätkä tämän artikkelin kysymykset tule ajankohtaisiksi.

Edellä todetuin tavoin korkein oikeus myöntää valitusluvan varsin harvoin. Silloin kun valituslupaa ei myönnetä, korkein oikeus myöntää oikeusapua saavan valittajan avustajalle korvauksen valituksen laatimisesta allekirjoittaneen kokemuksen mukaan perin kitsaasti. Myönnettävä korvaus on usein 2-3 tunnin ajankäyttöä vastaava silloinkin, kun valitus (ja valituslupahakemus) on ollut sinänsä hyvin perusteltu ja laaja. Tämä on epäkohta, johon muutkin asiasta kirjoittaneet asianajajat ovat kiinnittäneet huomiota. Edelleen, kun päätöksen tekijänä on ylin tuomioistuin, ei siitä voi valittaa yhtään mihinkään.

Toisaalta allekirjoittanut ymmärtää hyvin korkeimman oikeuden edellä selostetun käytännön. Mikäli valituksista ja valituslupahakemuksista korkeimpaan oikeuteen maksettaisiin järjestään kovin avokätisiä palkkiota, jotkin lyöhempimoraaliset avustajat olisivat epäilemättä taipuvaisia lähettämään valituksia kaiken maailman höpö-jutuissa vielä nykyistä huomattavasti enemmän. Ongelma onkin eniten siinä, että korkein oikeus ei useissa asioissa (joissa valituslupaa ei siis anneta) tunnu juuri erottelevan sitä, onko valituslupahakemus ollut täysin perusteeton vai onko valitusluvalle oikeasti ollut vähintäänkin kohtuullisen hyvät perusteet. Poikkeuksiakin tästä toki löytyy, mutta valitettavan usein laajassa ja aidosti monimutkaisessakin asiassa korkein oikeus on katsonut aiheelliseksi määrätä palkkiota kahden tai kolmen tunnin perusteella, vaikka todellisuudessa käytetty tuntimäärä on ollut kaksinumeroinen. Tästä saattaa osaltaan seurata se, että avustaja ei mielellään lähde laatimaan valituslupahakemusta silloinkaan, kun sille olisi kovasti aihetta, tai vähintäänkin siihen käytetty työmäärä on tuntuvasti alhaisempi kuin ehkä olisi tarpeen. Ei kovin moni kuitenkaan palkatta ja hyvää hyvyyttään viitsi töitä tehdä.

Turun hovioikeus on 1.12.2023 antamassaan ratkaisussa ratkaissut kysymyksen, voidaanko oikeudenkäyntiavustajalle määrätä valtion varoista palkkio valmistautumisesta silloin, kun toimenpiteet eivät olleet johtaneet muutoksenhakuun korkeimmassa oikeudessa. Asiassa oli siis kyse siitä, että päämies oli halunnut valittaa ja avustaja oli tästä syystä ryhtynyt laatimaan valituslupahakemusta, mutta päämies oli sittemmin muuttanut mieltään ja valitus oli näin ollen jätetty lähettämättä. Tiivistettynä hovioikeus ratkaisi asian siten, että oikeus palkkioon valtion varoista on syntynyt, kun valituksen ajaminen oli lopetettu avustajasta riippumattomasta syystä. Ratkaisu on täysin oikea ja muunlainen lopputulos olisi johtanut avustajan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Selvyyden vuoksi todetaan vielä, että silloin kun korkein oikeus myöntää valitusluvan ja asia käsitellään korkeimmassa oikeudessa, palkkiokäytäntö on allekirjoittaneen kokemuksen mukaan ollut asiallinen ja korvausta avustajalle on määrätty käytettyjen tarpeellisten tuntien perusteella kuten alemmissakin oikeusasteissa.

Asianajaja Tapio Hokkanen, 040 826 8326, tapio.hokkanen@lakihhr.fi