Koska Turku on riidattomasti Suomen hienoin kaupunki, keskityn seuraavaksi paikallisen tason ihmettelyyn tulevissa kirjoituksissani.

Varsinais-Suomessa, kuten toki pääkaupunkiseudullakin, uutiset nuorten tekemien väkivaltarikosten määrästä ovat olleet huolestuttavia. Lounais-Suomen poliisin tietoon tuli viime vuonna 450 pahoinpitelytapausta Varsinais-Suomessa, kun vuotta aikaisemmin eli 2020 vastaava luku oli 300.

Asianajajien näkökulmasta kasvu merkitsee vähintään kahden henkilötyövuoden lisääntymistä Lounais-Suomen alueella kun lasketaan, että sekä tekijä että uhri turvautuvat avustajaan ja että istuntojen välillä myös niihin valmistaudutaan.  

Yhteiskunnan kannalta merkitys näkyy turvattomuutena erityisesti lasten ja nuorten elämässä. Viime aikoina erityisenä uutena rikostyyppinä päätään ovat nostaneet alaikäisiin kohdistuvat ryöstönimikkeellä kirjatut rikokset. Nujakoinnin yhteydessä tai puhtaassa ryöstötarkoituksessa nuorelta/lapselta saatetaan viedä tänä päivänä jotakin hyvin arvokasta, kuten puhelin tai älyteknologiaa.

Y-sukupolvea (1980-1995 syntyneet) saattaa yllättää se, että Z-sukupolvella (1995-2000-luvun alku) on usein myös yllään huomattavan tai jopa järjettömän kallis vaatetus. Kun talvitakin hinta on yli tuhat euroa, sen sisällön ollessa ilmeisesti kanadalaista linnunhöyhentä, ja vyön tai kenkien hinta yli 500 euroa, puhutaan jo vaatteista, joilla on huomattavaa arvoa anastajalleen. Kouluissa vaatevarkaudet ovatkin aiheuttaneet merkittäviä haasteita. Ryöstösaalis nousee siis puhelimen ja kahden vaatekappaleen myötä jo yli 2000 euron helpostikin.

Tämä on kaikki uutta sukupolvelleni, jolle merkkivaate oli varmaankin enimmillään Leviksen farkut. Omani sain naapurin ystäväni isoveljeltä käytettyinä ja olin niistä aikanaan ylpeä, mutta rikoksen uhriksi joutumista ei tarvinnut niiden osalta Pansiossakaan pelätä.

Rikosoikeudessa laskelmoidaan sitä, että rangaistuksen oikea suhde rikoksen vakavuuteen ilmenee siitä, että rikos ei kannata rikoksen tekijän mielestä silloin, jos tämä rationaalisesti punnitsee rangaistuksen vakavuutta. Teorian mukaan tekijä punnitsee rikoksen hyötyä ja riskiä eli rangaistuksen vakavuutta ja päätyy sen tuloksena jättämään rikoksen tekemättä. Alaikäisenä tehdystä ensimmäisestä ryöstöstä seuraa ehdollinen vankeusrangaistus tai siihen rinnastuva nuorisorangaistus, toki törkeästä ryöstöstä myös vankeus on mahdollinen. Alaikäisten kohdalla tilanne lienee kuitenkin usein rikoksentekijällekin yllättävä, eli hetkessä syntynyt päähänpisto juosta kaljojen kanssa kaupasta myyjää tönäisten (ryöstö) tai muusta syystä alkaneen tappelun yhteydessä mukaan otettu toisen omaisuus, mistä saattaa niin ikään tulla syyte ryöstöstä. Usein kuitenkin alaikäisten kohdalla on puuttuvaa rikoksen harkinta, seuraamusten tunteminen taikka tietoisuus siitä, missä menee näpistyksen, varkauden ja ryöstön rajat. Tällöin elämänkokemuksen puute saattaa aiheuttaa ankaran nimikkeen täyttymisen lähes tavallisen hölmöilyn päätteeksi.

Turku on ryhtynyt toimiin. Kaupunki laatii keskusta-alueelle turvallisuussuunnitelmaa ja arki-iltoihin ja viikonloppuihin lisätään ammattilaisten jalkautumista lasten ja nuorten pariin. Näkyvä vartiointi toimii aina. Juuri moottoritiellä ajelin poliisin perässä noin 20 km ja kyllä oli ohituskaistalla rauhallista. Sama pätee kaupoissa näpistysten suhteen - kun asiakkaaseen otetaan kontakti, jää näpistysaie unholaan.

Riittävällä jalkautumisella voitaisiin saada lakimiehen työt vähentymään, mutta tämä koskee vain keskusta-aluetta. Vinkiksi jalkautujille, että lähialueiden suuret pysäköintialueet, koulujen ja päiväkotien pihat yms. ovat niitä paikkoja, joihin alaikäisten välienselvittelyt/tapaamiset vaikuttaa sovitun.

Jan Huovinen 045 8993303