PERINTÖOIKEUS

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus vainajan jälkeen on kuitenkin suoritettava 3 kuukauden kuluessa poismenosta. Hoidamme perunkirjoitukset alusta loppuun luotettavasti ja ammattitaidolla. 

Läheisen kuolema on aina murheellinen ja pysäyttävä tapahtuma. Valitettavasti lainsäädäntö ei juurikaan myönnä suruaikaa omaisille, sillä perunkirjoitus on pääsäännön mukaan toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Tämän huomioiden olemme suunnitelleet palvelumme siten, että saat laadukkaan perukirjan mahdollisimman vähällä vaivalla, mutta myös edulliseen hintaan. Palveluumme sisältyy myös jatkotoimenpiteissä ohjeistaminen. 

Perunkirjoitus on mahdollista toteutta toimistollamme. Perunkirjoituksesta aiheutuvat palkkiot ja kulut laskutetaan tunti- ja kuluperusteisesti. Annamme hinnasta arvion esitietojen perusteella maksuttoman alkuneuvottelun yhteydessä. 

Lisätietoja perukirjasta ja perunkirjoituksesta

Perunkirjoitusta varten on tarpeellista hankkia ainakin seuraavat asiakirjat:

  • Asiakkuusilmoitus pankista, josta ilmenee vainajan tilien, lainojen sekä henkivakuutuksen saldot kuolinpäivälle
  • Kiinteistöveroilmoitus, jos vainaja omisti kiinteistöjä
  • Rekisteriotteet vainajan omistamista ajoneuvoista
  • Testamentti
  • Aseenkantoluvat, jos vainaja omisti aseita
  • Puolison perukirja, jos vainaja oli leski
  • Osituskirja, jos vainaja oli eronnut
  • Virkatodistukset vainajasta ja kaikista perillisistä 15 vuoden iästä kuolemaan saakka
  • Jos vainajalta jäi leski, kaikki yllämainitut tiedot myös lesken omaisuudesta

Perunkirjoitusvelvollisuus kuuluu yleisimmin sille henkilölle, jolla pesän omaisuus on hallussa. Mainittua henkilöä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Yleensä pesän ilmoittajana toimii leski taikka joku rintaperillisistä eli vainajan lapsista, mutta myös muu henkilö voi toimia pesän ilmoittajana. Perukirjan toimittaminen määräajassa ja lain säännöksiä noudattaen on erittäin tärkeää jo siitäkin syystä, että perunkirjoituksen asianmukaisen hoitamisen laiminlyönti voi johtaa pesän osakkaan velkavastuuseen vainajan veloista.

 
 

Perinnönjako

Perunkirjoituksen jälkeen vainajan ja lesken välillä suoritetaan usein ositus, jonka jälkeen vainajan varat jaetaan tämän jälkeläisille ja testamentissa nimetyille tahoille. Perinnönjako voidaan suorittaa sopimalla jaosta perillisten ja testamentin saajien kesken. Mikäli yhteistä säveltä ei löydetä, voidaan pesään määrätä pesänselvittäjä ja -jakaja, joka toimittaa jaon. Toimimme pesänjakajina ja - selvittäjinä sekä laadimme perinnönjakosopimuksia.

Perunkirjoituksen jälkeen kuolipesän osakkaat voivat pitää kuolinpesän jakamattomana, jolloin heiltä ei edellytetä erityisiä toimia asian suhteen. Usein kuitenkin perintö halutaan jakaa joko kokonaisuudessaan tai osittain. Tällöin paras vaihtoehto on tehdä perinnönjakosopimus. Tämä edellyttää sitä, perilliset pääsevät sopuun perinnönjakoon liittyvistä seikoista eli siitä kuka pesästä saa mitäkin. Mikäli sopua ei asiassa saavuteta voidaan kuolinpesään määrätä sen osakkaan vaatimuksesta pesänselvittäjä ja -jakaja. 

Pesänjakajan määrääminen ja toimitusjako

Mikäli perinnönjaosta ei päästä sopimukseen, voi kuka tahansa pesän osakkaista vaatia pesän jakamista toimitusjakona. Toimitusjako on pakollinen silloin, kun jonkun pesän osakkaan osuus on ulosmitattu. Pesänselvittäjän ja -jakan määrää vainajan kuolinpaikan toimivaltainen käräjäoikeus hakemuksen perusteella. Hakemuksessa hakija voi ehdottaa tiettyä asianajajaa, lakimiestä tai muuta tehtävään sopivaa henkilöä, joka usein määrätään tehtävään hakemuksen mukaisesti. Pesän kaikkia osakkaita on kuitenkin kuultava ennen pesänjakajan määräämistä. Myös pesänjakaja pyrkii siihen, että pesän osakkaat pääsisivät sopuun perinnönjaosta, mutta jos näin ei tapahdu, jakaa pesänjakaja pesän perintökaaren jako-ohjetta noudattaen. Tällöin pääperiaatteena on esineellisen tasajaon periaate. Pesänjakaja voi eräissä tapauksissa joutua myymään pesän omaisuutta jaon toimittamiseksi, jolloin hän tarvitsee kuitenkin asiassa tuomioistuimen luvan. Jaon yhteydessä pesänjakaja laatii jakokirjan, jonka jälkeen alkaa kuuden kuukauden mittainen moitekanteen nostoaika kulua. Pesänjakaja toimittaa myös osituksen, mikäli vainajalta jäi leski. 

Toimimme pesänjakajana Varsinais-Suomen alueella. Pesänjakaja ei voi neuvoa tai avustaa ketään kuolinpesänosakkaista, sillä tämän tulee olla puolueeton tehtävässään. Tästä syystä pesänjakajaa tulee hakea kuolinpesän osakkaan toimesta itse. Pesänjakajan määräseksi on vainajan kuolinpaikan käräjoikeuteen toimitettava hakemus liitteineen. Hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi voit ladata tästä. Hakemukseen tulee kirjata kuultavien nimet. Heitä ovat kaikki kuolinpesän osakkaat, jotka eivät ole hakijoina, testamentin saajat sekä leski, mikäli ositusta lesken ja vainajan välillä ei ole toimitettu. 

Hakemukseen tulee liittää:

  • vainajan perukirja
  • perukirjaan liittyvät sukuselvitykset
  • pesänjakajan suostumus tehtävään (saat tämän meiltä)

Hakemuksen tekemisessä voidaan ja on usein kannattavaa käyttää avustajaa. Mikäli ette halua tehdä hakemusta itse, järjestämme teille avustajan puolestanne.